Trust the process

*** Varoitus: Tämä postaus on kirjoitettu huumorin sävyttämänä! ***

”Trust the process.”

Kiireisen ja kärsimättömän ihmisen pahin vihollinen.

Jos tänään päätän, että alan tehdä hyvinvointi eteen asioita, käyn joogatunnilla ja juon sen päälle vihersmoothien, miksen huomenna voi jo voida poikkeuksellisen hyvin? Minähän tein jo eilen vatsalihastreenin, missä viipyy sixpack? Olen käynyt lenkillä jo viikon, enkä vieläkään juokse 3000 metriä 12 minuuttiin. Pitänee varmaan lopettaa koko treenaminen.

Toisinaan saatamme kipuilla kärsimättömyyden ja nopeiden odotusten parissa. Etenkin elämässämme internet-ajassa se, että verkkokaupan sivusto latautuu 3 sekuntia saattaa olla dealbreaker ostoaikeidemme suhteen. Kuulemme uutiset maapallon toiselta puolelta reaaliaikaisesti. Jos et myyjänä vastaa nettikirppiksellä ostajan viestiin kahdessa tunnissa, hän on jo perunut kaupat. Kiinnostavien internetvideoiden pituus on rajoitettu maksimissaan 30 sekuntiin, koska tutkimusten mukaan ihminen ei jaksa keskittyä juuri paljoa pidempää. Matkoilla olevan rakkaan postikorttia ei tarvitse odottaa viikkoja, koska vastaus pikaviestisovellukseen saapuu välittömästi.

Välillä tuntuu, että odotamme samanlaista nopeutta myös itseltämme sellaisissa prosesseissa, joiden vauhdittamiseen emme tosiasiallisesti juuri pysty vaikuttamaan. Esimerkiksi liikunnan tai mindfulnessin tuomat hyödyt eivät ”tule nopeammin” vaikka tekisimme sitä yliannostuksen. Päin vastoin, liiallisella annoksella saatamme jopa hidastaa kehomme ja mielemme kehittymisen prosesseja. Tiedämme ja tiedostamme tämän hyvin. Silti saatamme jopa mieluummin luovuttaa kesken prosessin ja käyttää säännöllisen edistyksen hakemiseen käytetyn ajan mieluummin tehottomien quickfixien hakemiseen.

Trust the processia tulisikin ehkä käsitellä kiertoilmaisuna itseen kohdistuvan armollisuuden ja lempeyden yhdistelmälle: sen taka-ajatuksena voi pitää ymmärrystä siitä, että omaan hyvinvointiin, niin keholliseen kuin mielelliseenkin, liittyvät prosessit ottavat oman aikansa, ja vaativat rinnalleen lempeää suhtautumista niihin. Nämä prosessit ovat monesti kuin cha chan tanssimista: yksi askel taakse, kaksi sivulle. Ne ovat harvoin lineaarisesti ja tasaisesti eteneviä. Ajallisesti ne eivät myöskään tapahdu yhdessä yössä. Odotamme joskus niin fyysisessä kuin henkisessä harjoituksessa suuri ahaa-elämyksiä ja oivalluksia, mutta tosielämässä ne ovat kuitenkin harvinaisia hetkiä. Ja niidenkin harvinaisten hetkien takana usein piilee sadoittain sellaisia tunteja, jotka ovat mahdollistaneet niiden syntymisen.

Muistathan, että matolle voit tulla aina sellaisena kuin juuri tässä hetkessä olet, prosessin missä vaiheessa vain. Voit myös tulla matolle aloittamaan aivan uudenlaista prosessia. Tässä prosessissa ei ole alkua eikä loppua, ei deadlinea tai suurta yhtä tavoitetta. Tavoite, on tukea sinua, pala palalta, prosessin jokaisessa vaiheessa.

Emmi & Tiia